Koulutuspäivä Tikkurilassa

Hevosjalostusliittojen toiminnanjohtajat kokoontuivat 9.4.2008 ProAgrian toimitiloihin Vantaan Tikkurilassa. Päivän ohjelmassa olivat luennot hevostalouden tuista ja tallien eläinsuojelutasosta sekä tutustuminen ProAgrian hevostalousneuvontaan. Koulutuspäivään osallistui 11 hevosjalostusliittoa ja seitsemän ProAgria-keskusta.

Kansallisen hevostalouden tuen hakemukset on jätettävä kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle viimeistään 30.4.2008. Seuraavana päivänä eli 1.5. on hevosten laskentapäivä ja samana päivänä alkaa myös hevosten 100 päivän hallinta-aika. Tänä aikana tehdään valvontakäyntejä tiloille. Mikäli joku hevonen ei ole valvontapäivänä tilalla, pitää sen sijainti olla selvitettävissä. Varsa voi olla orilaitumella tai tamma oriasemalla astutettavana.

Maaseutuviraston eli Mavin yksikönjohtajana toimiva Esko Leinonen keskittyi luennossaan ohjelmakauden 2007-2013 tuleviin rahoituskuvioihin. Hevostalouden kansallisen tuen perusteet ovat myös parhaillaan pohdinnassa. On vihjaistu, että vuonna 2009 olisi ehkä tulossa vaatimus ”ammattimaisesta” toiminnasta.

Investointitukia on kahdenlaisia. Niitä voidaan myöntää  maatalouteen, mikä hevosten kohdalla tarkoittaa kasvatustoimintaa ja yrityksille. Hevosyritykset tuottavat erilaisia palveluja kuten valmennusta, ratsastusta, täysihoitoa ym. Investointituet tullaan myöntämään pääosin vain rakentamiseen.

Investointituen perusteena olevan kasvatustoiminnan tulisi olla sellaista, että se täyttää maatalousyrittäjän tulovaatimuksen, joka on vähintään 25 % kokonaistulosta. Mikäli investoinnin kohteena on hevosyritystoiminta, tulee sen myös olla kannattavaa. Yrittäjätulon tulisi nousta vähintään 10.000 euroon. Tallin yksikkökoolle ei ole asetettu minimivaatimusta.
Jatkossa edellytetään lisäksi, että tuen hakijalla on ns. elinkeinosuunnitelma ja hevosten hyvinvointiasiat ovat kunnossa.


Kurssilaisia ja opettajia (oik.) Nina Mäkinen, Piia Vaakanainen, Seppo Kauppila, Kaj Närhinen, Hannu Ala-Korpi ja Minna-Liisa Heiskanen. Kuva: Terttu Peltonen

Hankerahoitusta myönnetään Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman (MAKE) kautta. Näistä kertoi Uudenmaan TE-keskuksen yksikönpäällikkö Vesa Niskanen. Uusi ohjelmakausi on tuonut paljon muutoksia tukikohteisiin. Maatalousyritysten lisäksi hankerahoitusta voivat hakea myös maaseudun mikroyritykset (alle 10 työntekijää) ja elintarvikkeiden ensiasteen jalostusta tekevät yritykset (Annex-1).
Hankerahoitus jakaantuu ohjelmakaudella seuraaviin kategorioihin:
- koulutushankkeet
- tiedotushankkeet
- elinkeinojen kehittämishankkeet
- yleishyödylliset kehittämishankkeet, esim. kylähankkeet
- yleishyödylliset investointihankkeet
Uudenmaan TE-keskuksessa on tällä hetkellä 100 hakemusta sisällä ja niistä noin 30 liittyy hevostalouteen.

Aarre Damski ProAgria Etelä-Savosta esitteli Mikkelin alueella viime vuonna EMOTR-rahoituksella tehdyn selvityksen ”Hevosvoimainen Etelä-Savo 2007”. Se on luettavissa sivulta www.proagria.fi/Etela-Savo. Selvityksen mukaan koulutustarvetta ilmeni kahdella aihealueella:
1. liiketoiminnan osaaminen
2. hevoseen liittyvän tiedon lisääminen.
Matkailun alalla on mahdollisuuksia, sillä Etelä-Savo on edelleenkin kasvava matkailumaakunta.

Läänineläinlääkäri Tapani Parviainen otti esille eläinsuojelun lainsäädännöstä erityisesti sen pykälän, jossa määrätään ammattimaisen tai muutoin laajassa mitassa tapahtuvan eläintenpidon ilmoittamisesta lääninhallitukseen. Ilmoitus tulee antaa, kun ”ravi- tai ratsuhevosia kasvatetaan, vuokrataan, otetaan säilytettäviksi tai hoidettaviksi, valmennettaviksi tai kouluttaviksi tai kun annetaan opetusta mainittujen eläinten käytössä ja käsittelyssä, jos täysikasvuisia hevosia on yhteensä vähintään kuusi”.


Tapani Parviainen opasti toiminnanjohtajia eläinsuojelutapauksen kohtaamisessa. Kuva: Terttu Peltonen

Vähintään kuuden hevosen talleja on tällä hetkellä ilmoitettu yhteensä 1509. Luvusta voidaan päätellä, että ilmoituksen antaminen on jäänyt monelta tekemättä. Mikäli ilmoitukset olisi tehty asianmukaisesti, saataisiin hevostoiminnan laajuudesta selkeästi parempi käsitys kuin nykyisin. Myös tiedotus toimisi tehokkaammin ja tietoja voidaan aina avoimesti tarkistaa. Valvonta toimisi säännöllisesti, eikä pahoja retkahduksia hevosten hoidossa pääsisi tapahtumaan. Valvonnassa on joka kolmannelle hevostilalle jouduttu antamaan huomautus, lähinnä säänsuojan, kavionhoidon ja liikunnan puutteesta. Verrattuna muihin kotieläintiloihin parannettavaa on paljon. Esimerkiksi vasikkatiloista huomautuksen on saanut noin joka viides ja sikatiloista vain joka kymmenes.

Säännöllinen valvonta tulisi saada kattavaksi. Yleinen tallirekisteri olisi hyvin hyödyllinen sekä kanssakäymisen lisääminen alan sisällä. Harrastajajärjestöjen toiminnan tukeminen olisi yksi hyvä keino, joka siirtäisi valvonnan painopisteen ennalta ehkäisyyn. Se on ylivoimaisesti paras ja halvin tapa toimia hevosten hyvinvoinnin hyväksi.

Puolin ja toisin tapahtuneen esittelykierroksen jälkeen käytiin läpi järjestöjen tehtävät ja neuvontapalvelut. ProAgrian hevosneuvojien ydinaluetta ovat taloudelliset laskelmat.

Liisa Rantala Uudenmaan verovirastosta selvitteli hevosyritysten tuloverotuksen ja arvonlisäverotuksen tulkintoja. Arvonlisäveron yleinen verokanta on 22 %, Sen lisäksi EU:ssa saa olla kaksi alempaa kantaa. Elintarvikkeilla ja rehulla verokanta on 17 %. Palvelulla, jolla annetaan mahdollisuus liikunnan harjoittamiseen, verokanta on 8 %. Viimeksi mainittuun luetaan esimerkiksi ratsastustunnit tai maastoratsastus, joissa pääpaino on liikunnassa, ei opetuksessa ja valmennuksessa. Ratsastusterapia on arvonlisäverotonta, kun se on terveyden- tai sairaanhoitoa.

Ennen kuin voidaan toimia neuvojina, tarvitaan asiantuntemusta ja tietoa. Uuden tiedon tuottamisesta ja jakamisesta kertoivat Minna-Liisa Heiskanen Hevostietokeskuksesta ja Minna Martin-Päivä Hippoliksesta. Hevosalan asiantuntijapalvelut, jotka pitävät sisällään myös tutkimusta ja koetoimintaa, ovat pitkälti hankerahoituksen varassa. Jatkossa tarvitaan pysyviä rahoituspäätöksiä. Hevosalan tulee kantaa vastuuta investoinneista tulevaisuuteen, sillä alan kannattavuuden ja osaamisen parantamisessa on paljon työsarkaa. ”Tarvitaan faktoja”, totesivat esitelmöitsijät.

Terttu Peltonen


Päivän luentomateriaalia:

Tuet, ohjelmakausi 2007-2013: Esko Leinonen

Tuen ehtoja: Esko Leinonen

Puutteita tallien eläinsuojelussa: Tapani Parviainen

Hevosalan yritysten arvonlisäverotuksesta: Liisa Rantala

Hevosalan yritysten tuloverotuksesta: Liisa Rantala

Hankerahoitus: Vesa Niskanen

Hevosalan yritysten neuvonnan kehittäminen ProAgriassa: Auli Teppinen

Hippolis: Minna Martin-Päivä

Hevostietokeskus: Minna-Liisa Heiskanen


 Etusivu     Takaisin     Tulosta